IhaNova Oy (muotoilua)
(muotoilua)
Ääneenajattelua:

Yhteisörakenteet

On ehkä tutunpaa puhua organisaatiorakenteista kuin yhteisörakenteista. Usein niillä käytännössä tarkoitetaan samoja asioita, mutta ei kuitenkaan aina. Tässä yhteisörakenteilla viitataan johtamisrakenteisiin, yhteistyörakenteisiin ja vuorovaikutusrakenteisiin.

Johtamisrakenteet liittyvät valta- ja vastuusuhteisiin. Millä elimillä on minkäkinlaista valtaa? Mitkä kysymykset ja ratkaisut kuuluvat johtokunnalle tai hallitukselle, mitkä yksiköille tms. Mistä päättävät itsenäiset työryhmä tai tiimit jne. Samoin johtamisrakenteisiin kuuluvat yksilölliset valta- ja vastuusopimukset ja -sitoumukset: mikä on vain johtajan valtaa, mikä väliesimiesten ja mikä henkilöstön yksilöllistä valta- ja vastuualuetta?

Kun johtamisrakenteet ovat epäselvät tai kun rakenteissa toimivat ihmiset eivät ota tai kanna heille sovittua ja kuuluvaa valtaa, valta karkaa tai ikäänkuin liukenee sellaisille henkilöille ja ryhmittymille, joille se ei organisaation perus- tai liiketoiminnan näkökulmasta katsottuna kuulu.

Johtamisrakenteet pitäisi tehdä kaikille yksiselitteisen selviksi. Niitä pitää myös avoimesti "päivittää" tietyin, esimerkiksi vuoden väliajoin. Silloin vallan karkaamista ja anastamista ei pääse niin helposti tapahtumaan. Tosin on muistettava, että organisaatioiden yhteisödynamiikkaan kuuluu, että vallan karkaamista ja anastamista tapahtuu aina - enemmän tai vähemmän.

Yhteistyörakenteet ovat niitä elimiä, kokouksia ja palevereita, joissa suunnitellaan, kehitetään ja arvioidaan työtehtäviä, työn suorittamista ja työyhteisöä. Yhteistyörakenteiden perusta on tavoitteellisuudessa. Niiden avulla pyritään saavuttamaan johdon asettamia tai yhdessä muotoiltuja tavoitteita. Myös tavoitteiden saavuttamista arvioidaan näissä rakenteissa. Olennaisia yhteistyörakenteiden sisällöllisessä työskentelyssä ovat työhön ja työtehtäviin liittyvät kysymykset, eivät ihmisten erilaiset tavat tehdä työtä ja olla vuorovaikutuksessa.

Monet ovat kokeneet, että tällaiset yhteistyörakenteet eivät toimi kunnolla. On vain kokouksia ja palavereja toisensa perään, eikä niissä saada aikaiseksi juuri mitään. Ilmiö on tuttu ja tosi. Aikaansaamattomuus ja turhautuneisuus johtuu siitä, että yhteistyörakenteissa aletaankin epäsuorasti "työkysymysten ja -asioiden" kautta käsitellä ihmisten keskinäisiä suhteita. Ja se on loputon suo. Ihmisten keskinäisten suhteiden käsittelylle tarvitaan omat yhteisörakenteet.

Yhteistyörakenteiden rinnalla täytyy olla vuorovaikutusrakenteita. Niissä ei toimita tavoitteellisesti eikä arvioivasti. Vuorovaikutusrakenteissa käsitellään ihmisten kokemuksia työstä ja työyhteisöstä. Ne ovat avoin ja salliva foorumi sille, että sinä, minä ja hän voi kertoa toisille, mitä sinulle, minulle ja hänelle kuuluu, miten olemme minkäkin asian ja tapahtuman kokeneet. Olennaista vuorovaikutusrakenteiden toiminnassa on, että tietoisesti lähdetään siitä tilanteesta, että kyse ei ole mistään muusta kuin kokemusten kertomisesta. Jos joku niistä jotakin oppii tai pystyy käyttämään niitä työskentelyssään, se on hänen yksilöllinen oivalluksensa. Muut eivät siihen mitenkään puutu.

Koska yhteistyö- ja vuorovaikutusrakenteet usein käytännössä sekoittuvat, voi olla mielekästä, että vuorovaikutusrakenteiden toiminnan ohjaamiseen aluksi osallistuu organisaation ulkopuolinen henkilö. Tällaisia vuorovaikutusrakenteita ovat esimerkiksi säännöllisesti tapahtuvat yhteisötyönohjaustilaisuudet.

Yhteenvetäen: johtamisrakenteissa on kysymys valta- ja vastuusuhteista sekä niiden tiedostamisesta, päivittämisestä ja hyväksymisestä; yhteistyörakenteet liittyvät työn ja työyhteisön kehittämiseen ja arviointiin; vuorovaikutusrakenteiden toiminnassa on kysymys työhön ja työyhteisöön liittyvien kokemusten jakamisesta.

IhaNova Oy